keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Itkin tänään koulussa.


Mielenterveystyön tunnilla.. Kyyneleet vaan tuli silmiin ja se oli menoa sitte. Itkin koko tunnin ja heti ku tauko alko, juoksin vessaan itkemään. Tauon lopussa sain rauhotettua itteni ja jäin vielä käytävään istumaan. Sitte ku kaverit tuli siihen, aloin itkemään taas. Ja nytpä oonko itkeny koko illan. Ja hups hups, muutama viilto käteen...

Jännityksellä ootan ens viikon mtt:n tunteja. Ahistaa jo nyt. Tiedän että puhutaan aiheesta, josta en halua puhua/kertoa muille.

Ps. En halua enään itkeä koulussa.

maanantai 21. helmikuuta 2011

Ärsyttää, ahistaa, masentaa, itkettää..


Tunteiden myräkkää. Vois tosin käydä välillä vähän positiivisemmallakin puolella..? Kai mun täytyy kuitenki vaan tyytyä tähän.

Kävin viikko sitte maanantaina kahvakuulailemassa ja tykkäsin siitä tosi paljon! Jo lyhytki reeni on tosi tehokas. Harmittaa ihan tosi paljo etten tänään päässy sinne.. :/ Kuhan saan ostettua itelle oman kuulan, niin sittenpä voinki kuulailla vaikka joka päivä :)) Suosittelen kokeilemaan, jos vaan on mahdollisuus! :)

Laihduttaminen on kyllä menny päin vittua, suoraan sanottuna. Motivaatiota kyllä löytyy, mutta itsekuri on TAAAAS hukassa! Ärsyttää ;<>tosi paljon pelkällä ruokavalion muutoksella. Se kyllä liikkuuki ihan hulluna, on aina liikkunu. Oon kyllä niin kateellinen sille!

Jos jollain on jotain vinkkiä, miten saisin itsekurin takaisin ja miten saisin sen myös pysymään, olisin kovin kiitollinen.

Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne. <3

maanantai 7. helmikuuta 2011

Beauty from pain


Oon pettyny itteeni. On paino ehkä vähän pudonnu..mutta ei tarpeeksi. Teen liian vähän töitä ja syön liikaa. Pystyisin paljon enempään. Mun on pakko. Pitää vaan pusertaa viimeisetkin voimat joka päivä, jotta saisin tuloksia oikeasti aikaiseksi.

Vituttaa. Itkettää. Oksettaa. Ällöttää. Vielä kerran vituttaa ja itkettää. Miks oon tämmönen NORSU! Vituttaa ja ärsyttää ja masentaa jotkut kaveritkin. Kaikki muut tuntuu laihtuvan ja jo olevan laihempia kuin minä. Melko yksinäinen olo, kun perhe ei välitä, kaverit ei välitä, kukaan ei välitä. Ehkä vedän itteni hirteen.

"Help, I have done it again
I have been here many times before
Hurt myself again today
And, the worst part is there's no-one else to blame"

Ja joo, viiltelykin taas nostaa päätään. Minkäs teen kun vituttaa? En jaksa välittää, vaikka ehkä pitäisi. Joudun vaan vaikeuksiin ja tukaliin tilanteisiin käsieni jälkien takia. Tai siis olen joutunut jo. Mutta en siltikään jaksa välittää. Haluaisin pois täältä.

"My whole world is the pain inside me
The best I can do is just get through the day
When life before is only a memory
I'll wonder why God lets me walk through this place
And though I can't understand why this happened
I know that I will when I look back someday
And see how you've brought beauty from ashes
And made me as gold purified through these flames

After all this has passed, I still will remain
After I've cried my last, there'll be beauty from pain
Though it won't be today, someday I'll hope again
And there'll be beauty from pain
You will bring beauty from my pain"