
Järkyttävä päivä! Ulkona on ollu aivan ihana ilma, mutta minä oon jumittanu sisällä KOKO päivän -.-' Tein yli 8 tuntia yhtä ainutta tehtävää. Ravitsemuksen tehtävää. Eikä ollut edes mitenkään kamalan mielenkiintonen aihe; erityisruokavaliot ja allergiat. Piti tehdä päivän ateriasuunnitelmia eri allergioihin ja erityisruokavalioihin. Lisäksi piti perustella kaikki valinnat ja vastata joihinki kysymyksiin. Tulihan siinä tekstiä ihan kiitettävästi. Luulin jo välillä että oon kuollu tai jotain, siltä se tuntu, oli niin puuduttava tehtävä. Se oli aika rasittava ja työläs tehtävä, mutta nyt se on tehty ja lähetetty ja jossei muuta niin ainakin nyt on paljon fiksumpi olo! ::D
Sitten itse blogin tarkoitukseen, mikä on siis kirjoitella omasta elämästä, onnistumisista ja vastoinkäymisistä, kuten esimerkiksi laihdutuksesta. Se on nyt kyllä pudonnu jyrkkää kuilua ryminällä alas. Eli heikosti on menny, hyvin heikosti. En tosiaan vielä ole alottanu sitä kaloreiden laskemista..se olisi liian masentavaa, koska olen syönyt kuin HEVONEN. Ei mikään ihme että näytän tältä. Läskiltä. Lehmältä. Vastenmieliseltä.
Mutta huomenna jatkuu taas arki, tiedossa perussunnuntai; 9 tuntia valmennusta ja treenejä. :) Ei oo paljoa aikaa syödä ja ainakin tulee kulutettua, love it. Maanantaina alkaakin sitten harjottelu, joka kestää 5 viikkoa. Sitten jatkuukin taas koulu. Ja minähän aijon laihtua tuon viiden viikon aikana! ;)
Motivaatiota on edelleenkin sanoin kuvaamaton määrä ja se puskee mua eteenpäin. Myös tuo harjottelu motivoi mua laihtumaan, koska en näe koulukavereita sinä aikana.. :) Paitsi yhtä, joka on samassa paikassa harjottelussa.. Ei se haittaa, motivaatiota riittää, ja se kasvaa aina ku vilkasenkaan peiliin.
Pientä energiaboostia ja ilon tunteen häivähdystä sain tässä taannoin eräs päivä kun tapasin vanhaa tuttua, hyvää ystävää. Aikoinaan kerroin hänelle KAIKEN, syömisvammailuista, itsetuhoisuudesta, itsemurha ajatuksista ja kokeilusta, etc. Ja nyt melkein parin vuoden ajan olen luullut että hän vihaa minua, eikä halua olla missään tekemisissä, olin väärässä. Ja siitäkös olenkin iloinen! Ei minun tarvitse edes nähdä kyseistä henkilöä, onpahan vain olemassa <3
Love, share and take care. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti