Haloo Helsinki - Mua ei oo

Paljon on taas tapahtunut..

Yllättäen jäin th:lle ja lääkärille kiinni vaikka mistä. Siitä seurauksena syön nyt mielialalääkkeitä ja joudun käymään psyk. sh:n luona. Lääkkeen meinaan aina unohtaa ottaa (se pitäisi ottaa samaan aikaan joka päivä). Ja VIHAAN tuota psyk. sh:ta. Ei yhtään kannustava ihminen. Tosi syyttävä, enkä vaan pysty puhumaan sille mitään. Se on nyt vaan takertunu minun väsymykseen, eikä huomioi mitään muuta asiaa. "Tää on nyt vaan tämmönen lyhyt aika. Kohta se on ohi." Niin mikä on ohi?? Tämä vuosia kestäny paska? Hmm..jaa'a, ehkä pitäisi mainita hälle ensi kerralla, että on taas lipsahtanu viiltely käsistä aivan täysin. Vaan ainiin, eihän se edes taida tietää että olen koskaan viiltänyt. Eihän sitäkään ole kestänyt kuin vasta reilu 5 vuotta.. :) Mutta koska häntä ei tunnu kiinnostavan minusta mikään muu kuin nukkuminen ja koulunkäynti, niin en varmaan muusta siellä sitten ikinä puhukkaan. Tai enhän oikeastaan muutenkaan puhu siellä, se puhuu ja minä vastaan jos siltä tuntuu.

Niin, nyt siis on käsi taas melko nättinä. Ahdistaa ja stressaa koko ajan niin paljon. Enkä tiedä mihin muuhunkaan sitä purkaisin.. Koulu kusee, oon niin väsyny koko ajan, eikä aikaa riitä; hirveenä tehtäviä rästissä, enkä kerkeä enkä jaksa lukea tentteihin. Jipii.

Lihoin alkusyksystä oikein mukavasti.. -.-' Mutta nyt paino on lähtenyt taas laskuun ja aijon myös pitää sen laskussa.

Olis kiva kuulla miten muilla menee. :) Jos haluaa jakaa omia fiiliksiä(mihin tahansa liittyen) voi kommentoida tähän tai lähettää sähköpostia: myunperfectlife@luukku.com

Voimia ja jaksamista kaikille <3

"Joskus mä kasvan pienemmäksi,

katoan sokkeloon.

Joskus en jaksa suljen silmät

ja leikin ettei mua ees oo."

Kuulumisia pitkästä aikaa

Huh huh.. Pitkään aikaan en ole kirjoitellut. Paljon on tapahtunut ja paljon on jäänyt tapahtumatta. Olin viiden viikon harjottelussa semmoisessa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksikössä ja olin niin rikki, poikki, väsynyt ja uupunut, etten ole tänne jaksanut mitään päivittää. Nyt on siis taas koulukin jatkunut ja ylläri, olen aivan rikki, poikki väsynyt ja uupunut. Suuri osa tuosta kaikesta väsymyksestä johtuu reeneistä. Reenejä on paljon ja ne on raskaita, mutta pakko vaan jaksaa jaksaa jaksaa, vaikkei oikeasti jaksaisikaan. Nukun joka yö max 5 tuntia, joten sekään tuskin ainakaan edesauttaa väsymykseen..? :D Olen siis koko ajan vain tosi väsynyt. Kavereitakaan en oikeastaan ikinä kerkeä nähdä; paitsi koulussa ja reeneissä. Kerran viikossa yritän antaa aikaani eräälle henkilölle ja muitakin ihania ihmisiä haluaisin nähdä paljon enemmän!

No sitten kaikki laihdutushommat ym. En oikeastaan ole nyt edes yrittänyt tehdä mitään sen eteen että laihtuisin. Lihoin kesällä PALJON. Luojan kiitos siitä on jo melkein kaikki lähtenyt. En kuitenkaan varsinaisesti ole yrittänyt laihuttaa. (Mutta nyt pitää taas alkaa)

Viikon aikana liikuntaa tulee ihan mukavasti, mutta voisihan sitä vielä lisätä. 4 kertaa viikossa reenit(2x 1,5h ja 2x 2h), kävely ja juoksu. Pyrin siihen, että kävisin kerran viikossa juoksemassa ja kerran kävelemässä(vähintään). Niitä voisi lisätä.. :)

Päivän syömiset:

Aamuisin pari kuppia kahvia ja koulussa ensimmäisellä tauolla kupin lisää. Kahvia tulee juotua...liikaa :D Lounaalla syön salaattia, ruisleipää, vettä ja nykyään olen syönyt lämmintäkin ruokaa vähän(kasvisruokaa). Parina päivänä menen koulusta suoraan reeneihin, tällöin seuraava ruoka on illalla, yleensä maitorahkaa ja marjoja tai leipää ja jugurttia. Aikaisemmin vielä keitin puuroa joka ilta, mutta nyt olen ollut liian laiska siihen :o Jos menen koulun jälkeen kotia, syön maitorahkaa ja marjoja ja illalla leipää, jugurttia ja joskus vihreää teetä.

Eli syön siis melko paljon ja silti paino on tippunut. :)

Ylihuomenna, eli perjantaina on taas aika th:lle. Se on joku uusi, jota en siis tunne. Hieman ahdistaa.. Mitataan Hb, oon varma että se on taas laskenu, tunnen sen. Sitten..saa nähä haluanko puhua sille mitään. Toisaalta tekisi mieli, mutta kun en häntä tunne, niin en tiedä. Infoan tänne sitten, miten meni :)

Jos jollakin on jotain kysyttävää, toiveita, ideoita mistä tänne kirjoittelisin, niin kommenttia saa laittaa joko tänne tai sähköpostiin myunperfectlife@luukku.com

Ps. Toivottavasti en joudu vaa'alle.

Pps. Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne.

<3

- 400g

Paino oli sittenkin pudonnut. Iloinen siitä, taas lähempänä tavoitetta. No, tämä päivä onki sitte menny aivan penkin alle. Oon siskon luona yksin lauantaihin asti. Pääsen vaa'alle seuraavan kerran siis sunnuntaina. Oon syöny tänään kaksi jäätelöä(taas), aivan liikaa karkkia ja kiinalaista+normi hedelmiä, maitorahkaa.. Eli pääseen taas samaan tulokseen, kuin aina = olen läski.

Oonpahan nyt syöny taas useamman päivän edestä. Huomiselle on tiedossa vesimelonia, nektariinia, maitorahkaa, ruisleipää ja ehkä juotavaa jugurttia. Eli normipäivä tiedossa, vaikka pitäis kyllä ehkä paastota tämän päivän takia.. -.-' Mutta tämän päivän takia sunnuntain punnitus EI tule olemaan pettymys. Painon on pakko pudota! Lopulliseen tavoitteeseen olisi vielä 6,4kg pudotettavana..

Läski tyttö kuittaa.

- 600g

Paino oli siis pudonnu eilisestä 600g. Olin siihen erittäin tyytyväinen ja se motivoi :)

Päivä meni oikein hyvin, motivaatio pysyi yllä. Tein perheelle ruokaa ja söin itsekkin hieman tulista kana-kasviswokkia, se on vaan niin hyvää! Olin kuluneeseen päivään oikein tyytyväinen, kunnes sitten tietenkin, kuten aina, jokin asia menee pieleen ja koko loppu ilta on yhtä helvettiä. Söin KAKSI jäätelöä, yhteensä noin 360 kcal. Olin raivoissani itselleni! Tädillä oli tänään syntymäpäivä, mutta en voinut lähteä sinne, oli pakko lähteä lenkille. Sain kulutettua mukavasti yli molemmat jäätelöt. Ajattelin vaan "Thank god, ehkä vaaka (tai minä itse) ei tapa minua huomenna." Lenkin jälkeen fiilis olikin jo vähän parempi. Mutta katsos kummaa, kun taas kaikki luisuu ja vauhdilla alas. Äiti tulee siskonsa synttäreiltä "J lähetti teille kakkua! Tää oli aivan ihanaa, niin kermaista. Tuu ottamaan!" Voi vittu! Niinpä söin sitte äitin antaman ison kakkupalan. Ja kyllä se oli kermaista, siinä oli murupohja, viiden sentin kerros kermavaahtoa ja päällä vadelmia. Ehkä parasta kakkua, mitä olen ikinä syönyt! Ja näin ollen siinä oli myös eniten kaloreita. Varmaan miljoona. Oksettava olo. Olen läski. Olen iljettävä. Olen heikko. Itsekuriton. Paska.

Nyt todella pelottaa nousta aamulla vaa'alle. Paino on varmasti noussut. Tyhmä minä!

Sometimes I wish I was someone other than me, fighting to make the mirror happy.

Äiti teki virheen arvostellessaan mun syömisiä. Tai no, oikeastaanhan mun pitäis kiittää äitiä. Multahan lähti yksi ruoka pois "sallittujen" listalta. So thanks mom!

Aloin taas käymään vaa'alla joka päivä. Ja kirjoitan lukeman myös ylös joka päivä. Motivoi aika paljon, kun tietää että huomenna on taas punnitus. Vajaan kuukauden päästä on eräät häät, joihin todellakin aijon laihtua. Joten teen nyt sitten kaikkeni, että pääsisin tavoitteisiini.. :) Nyt ku reenit on kesätauolla, kaikki liikunta on täysin omalla vastuulla. Pitää vaan ahkerasti käydä lenkillä, tehdä lihaskuntoa ym. Niin, ja pysyä pois keittiöstä. Oon kattonu taas tosi paljon thinspo-videoita youtubesta, täytyy pitää motivaatiota yllä. Ja onhan se toiminutkin. :)

Miksi en osaa ikinä mennä ajoissa nukkumaan? Taas kello on yli puoli 2.. -.- Yllättäen aamuisin väsyttää kamalasti ja pää on kipeä etc. Mutta iltaisin ei vaan väsytä, ei kiinnosta nukkua, en edes saa nukuttua kun pyörii liikaa asiat mielessä. No, toivottavasti opin nukkumaan ennen kuin koulu, oikeastaan harjoittelu, alkaa. Nyt koitan alkaa nukkumaan.

Voimia kaikille <3

Puhun sujuvaa paskaa!

Selvisin th:n ajasta valehtelemalla :) Join paaaljon vettä ennen sitä, joten paino oli kutakuinkin samoissa lukemissa, kuin viimeksikin ;) Hb:n sain nostettua, ehkä hieman väärin keinoin tosin.. :D Sitte se kyseli kaikkea kiireestä, stressistä, ahistuksesta, mielialasta, miten ruoka on maistunu ym. No, tottakai selitin kuinka nyt ei ole mitään kiirettä, eikä siis myöskään stressiä ja mieliala on korkealla ja ruoka maistuu hyvin etc. :---D Juu, onhan tuo melkein totta.. Ei nyt ainakaan ole niin kiirettä, kun ei koulua ole :)) Syksyllä tosin täytyy käydä uudestaan mittauttamassa Hb:a, mutta sepäs on sitte sen ajan murhe.

Odotan vaan että vanhemmilla alkaa loma ja ne lähtee kaupungista :) Sitten tiedossa on (toivottavasti) paljon yksin eloa ja yöllisiä lenkkejä, omaa vapaata tahtoa ja elämää :)

Elämää odotellessa:

"When trouble fills my world
You bring me peace
You calm me down
You're my relief
When walls come crashing down around my feet
You light my way
You're my release

So say you'll watch over me
When I'm in too deep
Tell me you'll always be
There to pull me free

When the sun is beating down upon my brow
You are my shade
You cool me down
Every time i tried to turn away
You brought me 'round
Your humble way

So say you'll watch over me
When I'm in too deep
Tell me you'll always be
There to pull me free
There to rescue me

For every time you sheltered me from harm
You showed me truth
Kept me warm
Every time you left me on the street
I found my way
I found my feet

So say you'll watch over me
When I'm in too deep
Tell me you'll always be
There to pull me free
There to rescue me
There to pull me free
There to rescue me"

Kesäkesäkesä

Hmh, miksi olen näin laiska? En oo jaksanu tehä yhtään mitä, mitä ois pitäny ja mitä oon aikonu. Kuten kouluhommat ja siivous..ne ei ole edennyt siis yhtään. Lenkillä oon kyllä käyny ja siitä oon ihan tyytyväinen. :) Vielä pitäis tosin liikkua paaaljon enemmän, että pääsisin haluamiini tuloksiin. No mutta, heti kun treeneistä alkaa kesätauko, omatreeni lisääntyy!

Mulla on ylihuomenna se th:n kontrolliaika..pelottaa hirveenä nousta vaa'alle siellä. Mun maha näyttää kasvaneelta, joten en oo kotona ollenkaan uskaltanu käydä vaa'alla. Ei siis hajuakaan tämän hetkisestä painosta :s Hävettää kyllä niin paljo, jos paino on noussu! Vaan siitähän se th ois tietenki mielissään -.-' En ees halua ajatella niitä sanoja: "Hyvä, säähän oon saanu nostettua painoa!" Eli toisin sanoen: "Saatanan läski, lihot vaan. HAHAHAHA!!"
Saan varmaan kuulla myös Hb:sta..en oo syöny yhtään rautaa. Hups :D Ne maistuu paskalle, eikä mua kiinnosta syyä niitä. Ehkä syön tässä parin päivän aikana levyn päivässä, jos se näkyis veriarvoissa..? :D

Sais ne helteet tulla takasin! Rakastan hellettä<3 Oli niin ihana käydä pyöräilemässä auringonpaisteessa, kun pieni tuulenvire virvoitti mukavasti :) Nyt tuonne tuiskeeseen jäätyy :D Lisäksi haluan ottaa aurinkoa. Vaikka kerkesin jo saada ihan kivan rusketuksen, mutta haluan ruskettua lisää :) Ja aurinko ja lämpö kuuluu kesään! Talvella saa värjötellä ihan tarpeeksi.

Tänään aijon olla reipas ja siivota! Saa nähä kuinka paljon jaksa siivota..mutta paljo helpompi jatkaa siivoamista huomenna, kun sen tänään saan aloitettua! Sitten ku on huone loistavassa kunnossa, niin voin taas alkaa jumppailla illalla, aamulla, päivällä, yöllä, millon huvittaa! :) Tällä hetkellä huone nimittäin näyttää siltä, että siellä on tapahtunut pari hermoromahdusta... :D

Taidan käydä tänään pyöräilemässä, kaikki lihakset aivan jumissa eilisista treeneistä! Jos vähän vetreytyis lihakset huomisia treenejä varten.

Ihanaa kesää kaikille ja voimia kaikkeen.
Take care <3

Loma!

Minulla alkoi jo kesäloma! Ihanaa, toisaalta. Palauttamattomia tehtäviä on vielä MONTA ja hommaa muutenkin. Ei tunnu lomalta, kun on niin kylmäkin vielä. Mutta jospa nuo ilmatki lämpenis ja ehkä saisin tehtyä kaikki tehtävät... o.O

Se th: aika oli varsin mielenkiintoinen ja hyvin turha -.-' Siellä katottiin näkö, kuulo, pituus, paino, kolesteroli, hemoglobiini, verenpaine ja puhuttiin paljon paskaa. Hb oli liian matala(ylläri ::D) pitäis syödä rautaa, mutta en oo muistanu, hermostutti ja jännitti ihan hulluna--> pulssi oli yli 90 :D Sitte se pauhas mulle painosta ja ruuasta "Paino ei sais pudota kyllä enään yhtään." Ja anto kontrolliajan kesäkuun puoleenväliin. Siellä katotaan onko Hb noussu, eihän paino oo tippunu ja oonko edelleen yhtä stressaantunu. Saa nähä mitä siitäki tulee, ei kiinnostais yhtään. Se oli ärsyttävä akka.

Ahistaa nuo kaikki kouluhommat, niitä on niin paljo! Ja ne on niin isoja. Mistä revin energiaa niihin. Huoh. Haluaisin vaan pitää lomaa. Levätä niinku se th:kin käski. Mutta sepä ei onnistu, ainakaan vielä.

Ihanaa kesää kaikille! Levätkää, pitäkää hauskaa ja nauttikaa kesästä.

<3

Huuuuh huh! Onpa ollu raskasta. Siksipä en ole tänne jaksanu käydä kirjoittelemassa. Selvisin harjoittelusta, vaikka vahvasti sitä epäilinkin. Se oli vaan niin raskas! Nyt koulu on taas jatkunu ja ylläri; raskasta! Oon niin jäljessä kaikissa palautettavissa tehtävissä ym. Koulu ahdistaa ja stressaa.

Mulla on aika terkkarille reilun viikon päästä. PELOTTAA! Mutta ehkä selviän hengissä? En tiiä.

Edelleenkään mikään ei onnistu ja kaikki menee vaan päin vittua. Stressaa, ahistaa, masentaa, itkettää. Elämä ei ole mua varten. Koska en voi nyt viillellä(jäisin siitä kiinni väärille henkilöille, ja pienetkin tulot loppuis) niin hakkaan itseäni. Ja hakkaan paljo. Pakko tuntea (itse aiheutettua)kipua jollain tapaa.

Jännittää niin tuo terkkarin aika..kerron sitte miten meni!

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne.

Never good enough.

Herkuton huhtikuu!
Vihdoin! Nyt on pakko olla syömättä herkkuja vähintään tämä kuukausi. :) Ainut "herkku", minkä sallin itselleni, on proteiinipirtelö. Itse tekemäni, ei mitään kaupan moskaa. Se on niiiiiin täyttävää! Sillä voi hyvin korvata ruuan. ;)

Elämä on tällä hetkellä aivan tajuttoman kiireistä ja raskasta. Aamulla herättyäni viiden aikaan, totean, että tulipa taas nukuttua vaan pari tuntia. Itkettää, koska väsyttää niin paljon eikä todellakaan jaksaisi tehdä mitään. Reippaana kuitenkin olen joka aamu seitsemältä töissä ja sinnittelen koko päivän jäätävästä väsymyksestä huolimatta. Useimpina päivinä menen töistä suoraan reeneihin, pidättelen itkua työ-reeni -välimatkan. Sinnittelen reenit. Itken koko matkan reeneistä kotia. Kotia päästyä istuskelen hetken, käyn saunassaja suihkussa ja noin 23-24 aikaan alan tekemään koulu-/to-tehtäviä. Yleensä en saa mitään aikaan, mutta silti pääsen nukkumaan vasta 1-2 aikaan. Väsymys on armoton. Mutta siltikään en saa unta. Taas itkettää, koska väsyttää niin paljon enkä saa unta, kieriskelen vaan sängyssä. Jossain vaiheessa nukahdan ja kohta kello taas soikin ja sama rumba alkaa taas.

Ootan vaan että tuo harjottelu loppuu. Se on ollu jotenki niin raskasta ja muutenki stressaa hulluna kaikki asiat. Liikaa asioita hoidettavana ja mikään ei tunnu onnistuvan, niin kuin haluaisin asioiden hoituvan.

Jotenki aina odottaa parempaa aikaa. "Kyllä se helpottaa sitten." Mutta niin ei koskaan käy. Ainakaan vielä ole minulle käynyt. Aina tulee vaan lisää vaikeita, raskaita, haastavia, stressaavia, ahdistavia asioita. Ei ne koskaan lopu.

NO..ei se valittaminenkaan kuitenkaan auta. Ei mikään auta.
Parempaa huomista odotellessa..

Järkyttävä päivä! Ulkona on ollu aivan ihana ilma, mutta minä oon jumittanu sisällä KOKO päivän -.-' Tein yli 8 tuntia yhtä ainutta tehtävää. Ravitsemuksen tehtävää. Eikä ollut edes mitenkään kamalan mielenkiintonen aihe; erityisruokavaliot ja allergiat. Piti tehdä päivän ateriasuunnitelmia eri allergioihin ja erityisruokavalioihin. Lisäksi piti perustella kaikki valinnat ja vastata joihinki kysymyksiin. Tulihan siinä tekstiä ihan kiitettävästi. Luulin jo välillä että oon kuollu tai jotain, siltä se tuntu, oli niin puuduttava tehtävä. Se oli aika rasittava ja työläs tehtävä, mutta nyt se on tehty ja lähetetty ja jossei muuta niin ainakin nyt on paljon fiksumpi olo! ::D

Sitten itse blogin tarkoitukseen, mikä on siis kirjoitella omasta elämästä, onnistumisista ja vastoinkäymisistä, kuten esimerkiksi laihdutuksesta. Se on nyt kyllä pudonnu jyrkkää kuilua ryminällä alas. Eli heikosti on menny, hyvin heikosti. En tosiaan vielä ole alottanu sitä kaloreiden laskemista..se olisi liian masentavaa, koska olen syönyt kuin HEVONEN. Ei mikään ihme että näytän tältä. Läskiltä. Lehmältä. Vastenmieliseltä.

Mutta huomenna jatkuu taas arki, tiedossa perussunnuntai; 9 tuntia valmennusta ja treenejä. :) Ei oo paljoa aikaa syödä ja ainakin tulee kulutettua, love it. Maanantaina alkaakin sitten harjottelu, joka kestää 5 viikkoa. Sitten jatkuukin taas koulu. Ja minähän aijon laihtua tuon viiden viikon aikana! ;)

Motivaatiota on edelleenkin sanoin kuvaamaton määrä ja se puskee mua eteenpäin. Myös tuo harjottelu motivoi mua laihtumaan, koska en näe koulukavereita sinä aikana.. :) Paitsi yhtä, joka on samassa paikassa harjottelussa.. Ei se haittaa, motivaatiota riittää, ja se kasvaa aina ku vilkasenkaan peiliin.

Pientä energiaboostia ja ilon tunteen häivähdystä sain tässä taannoin eräs päivä kun tapasin vanhaa tuttua, hyvää ystävää. Aikoinaan kerroin hänelle KAIKEN, syömisvammailuista, itsetuhoisuudesta, itsemurha ajatuksista ja kokeilusta, etc. Ja nyt melkein parin vuoden ajan olen luullut että hän vihaa minua, eikä halua olla missään tekemisissä, olin väärässä. Ja siitäkös olenkin iloinen! Ei minun tarvitse edes nähdä kyseistä henkilöä, onpahan vain olemassa <3

Love, share and take care. <3

Sacrifice is giving up something good for something better.

Oon syöny järettömiä määriä herkkuja viime aikoina.. Ja silti paino oli laskenu vähän. Mikä siinä oikeen on kun, aina kun paino putoaa, vähänkin, niin saa hulluna lisää motivaatiota laihduttaa,mutta jos paino on noussu, niin sitä vaan masentuu eikä jaksa kiinnostua edes laihduttamisesta.. Eihän siinä oo mitään järkeä?

No, nyt sitä motivaatiota kuitenki on! Itsekuri on tietenkin taas ongelma, mutta aion taistella surkeaa itsekuria vastaan! En tiiä voiko sanoa, että aijon voittaa tämän taistelun.. Mutta aijon laihtua! Oon siinä ennenkin onnistunut, miksen nytkin? Tein loistavan suunnitelman, kirjoitin sen paperille ja se löytyy koneeltanikin :) Se on kylläkin melko vaativa, eikä niinkään helppo toteuttaa..mutta yrittänyttä ei laiteta! I'll do my best! And I WILL make it.

Alan taas elämään kaloreiden varassa. Vaikka jo pitkään oon vältelly kaloreiden laskemista, koska siihen jää koukkuun, aloitan sen taas. Pelottaa hieman harjottelu, miten jaksan siellä ja koko ajan rankkenevat reenit. Pakko vaan jaksaa, en halua tuommosten syiden takia syödä enempää.

Pitäkää huoli itsestänne <3

Itkin tänään koulussa.

Mielenterveystyön tunnilla.. Kyyneleet vaan tuli silmiin ja se oli menoa sitte. Itkin koko tunnin ja heti ku tauko alko, juoksin vessaan itkemään. Tauon lopussa sain rauhotettua itteni ja jäin vielä käytävään istumaan. Sitte ku kaverit tuli siihen, aloin itkemään taas. Ja nytpä oonko itkeny koko illan. Ja hups hups, muutama viilto käteen...

Jännityksellä ootan ens viikon mtt:n tunteja. Ahistaa jo nyt. Tiedän että puhutaan aiheesta, josta en halua puhua/kertoa muille.

Ps. En halua enään itkeä koulussa.

Ärsyttää, ahistaa, masentaa, itkettää..

Tunteiden myräkkää. Vois tosin käydä välillä vähän positiivisemmallakin puolella..? Kai mun täytyy kuitenki vaan tyytyä tähän.

Kävin viikko sitte maanantaina kahvakuulailemassa ja tykkäsin siitä tosi paljon! Jo lyhytki reeni on tosi tehokas. Harmittaa ihan tosi paljo etten tänään päässy sinne.. :/ Kuhan saan ostettua itelle oman kuulan, niin sittenpä voinki kuulailla vaikka joka päivä :)) Suosittelen kokeilemaan, jos vaan on mahdollisuus! :)

Laihduttaminen on kyllä menny päin vittua, suoraan sanottuna. Motivaatiota kyllä löytyy, mutta itsekuri on TAAAAS hukassa! Ärsyttää ;<>tosi paljon pelkällä ruokavalion muutoksella. Se kyllä liikkuuki ihan hulluna, on aina liikkunu. Oon kyllä niin kateellinen sille!

Jos jollain on jotain vinkkiä, miten saisin itsekurin takaisin ja miten saisin sen myös pysymään, olisin kovin kiitollinen.

Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne. <3

Beauty from pain

Oon pettyny itteeni. On paino ehkä vähän pudonnu..mutta ei tarpeeksi. Teen liian vähän töitä ja syön liikaa. Pystyisin paljon enempään. Mun on pakko. Pitää vaan pusertaa viimeisetkin voimat joka päivä, jotta saisin tuloksia oikeasti aikaiseksi.

Vituttaa. Itkettää. Oksettaa. Ällöttää. Vielä kerran vituttaa ja itkettää. Miks oon tämmönen NORSU! Vituttaa ja ärsyttää ja masentaa jotkut kaveritkin. Kaikki muut tuntuu laihtuvan ja jo olevan laihempia kuin minä. Melko yksinäinen olo, kun perhe ei välitä, kaverit ei välitä, kukaan ei välitä. Ehkä vedän itteni hirteen.

"Help, I have done it again
I have been here many times before
Hurt myself again today
And, the worst part is there's no-one else to blame"

Ja joo, viiltelykin taas nostaa päätään. Minkäs teen kun vituttaa? En jaksa välittää, vaikka ehkä pitäisi. Joudun vaan vaikeuksiin ja tukaliin tilanteisiin käsieni jälkien takia. Tai siis olen joutunut jo. Mutta en siltikään jaksa välittää. Haluaisin pois täältä.

"My whole world is the pain inside me
The best I can do is just get through the day
When life before is only a memory
I'll wonder why God lets me walk through this place
And though I can't understand why this happened
I know that I will when I look back someday
And see how you've brought beauty from ashes
And made me as gold purified through these flames

After all this has passed, I still will remain
After I've cried my last, there'll be beauty from pain
Though it won't be today, someday I'll hope again
And there'll be beauty from pain
You will bring beauty from my pain"

Feeling super motivated!

Siis kuten otsikkokin kertoo, olen todella motivoitunut! :) Nyt ku vielä sais itsekurin täydelliseen hallintaan, niin tiedän onnistuvani!

Katselen taas pitkästä aikaa thinspo videoita(se motivoi vaan lisää), vaikka toki pitäisi jo nukkua. Mutta uni on turhaa?

Tykkään kulkea pyörällä kouluun, siinähän saa liikuntaaki samassa.. :D Mutta huomenna jousun meneen bussilla; pyörä hajos ja se nököttää kaverin pihalla -.-' Se taitaa tarkottaa sitä, että huomenna on kuntopyöräilyä tiedossa! Ah, ihana tunne! Tämä motivaatio siis.

En oo kuitenkaan uskaltanu käydä vaa'alla. Pelkään(:tiedän) että luku on tähtitieteellisen suuri. Sunnuntaina kuitenki olisi tarkotus käydä vaa'alla..luvun on pakko olla pienempi kuin viimeksi!

Noh, pitää toivoa parasta ja tehdä kaikkeni ennen sunnuntaita.. :)

Ps. Olisipa jo kesä!

Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne.

Kiitos hei.

I WILL !!

Tällä kertaa onnistun ja pääsen tavoitteeseeni! Olen siinä ennenkin onnistunut ja onnistun nytkin. Valvoin viime yönä monta tuntia tehden itselleni tarkkaa suunnitelmaa. Parin viikon valein punnitus(kirjaan kaikki ylös), kuukauden välein välitavoite(jotka olen kaikki jo päättänyt), lopullinen tavoite kesäkuun puolessa välissä. Eli aikaa on aivan riittävästi. Tein tarkoituksella helpon suunnitelman, EN EPÄONNISTU! Olen suunnitellut joka päivälle jotain liikuntaa. Treenit on neljä kertaa viikossa, muina päivinä lenkkeilyä ja lihaskuntoa. Kirjoitin itselleni ylös itsestään selviä asioita, kuten:

VÄLTÄ:
- rasvoja
- sokeria
- suolaa
- KALOREITA!

Yritän edelleen olla laskematta kaloreita..mutta saapa nähdä, ehkä saatankin taas alkaa laskeskelemaan :)
Koulussa saan syödä salaattia, näkkileipää ja vettä. Ja tietenkin kahvia! :) Tällä hetkellä motivaatio on kohdillaan, JES! :) Ja itsekuri..sitä pitää vielä vähän kuntouttaa, mutta pystyn kyllä tähän.

Pitäkää huolta toisistanne ja itsestänne. Olette tärkeitä <3